Gal 2 | FinSTLK2017 | STEP | Sitten neljäntoista vuoden kuluttua menin taas ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin mukaani Tiituksenkin.

Galatians 2

Paavalin kutsumus julistaa evankeliumia

1 Sitten neljäntoista vuoden kuluttua menin taas ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin mukaani Tiituksenkin. 2 Mutta menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanoiden keskuudessa. Esitin sen yksityisesti heistä arvostetuimmille, etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan. 3 Mutta ei edes Tiitusta, joka oli kanssani ja oli kreikkalainen, pakotettu ympärileikkauttamaan itseään. 4 Noiden sisään tunkeutuneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat tulleet salaa vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, 5 emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöden, jotta evankeliumin totuus säilyisi keskuudessanne. 6 Mutta noista arvostetuista – millaisia olivat ennen olleetkin, ei kuulu minulle, Jumala ei katso henkilöön – nuo arvossapidetyt eivät lisänneet siihen mitään, 7 vaan päinvastoin, kun näkivät, että minulle oli uskottu evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille, samoin kuin Pietarille sen julistaminen ympärileikatuille – 8 sillä hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen apostolinvirkaansa ympärileikattujen keskuudessa, antoi minullekin siihen voimaa pakanoiden parissa – 9 ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä minulle oli annettu, niin Jaakob, Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, antoivat minulle ja Barnabaalle kättä yhteyden merkkinä sopien, että me teemme työtä pakanoille ja he ympärileikatuille. 10 Meidän tuli vain muistaa köyhiä, ja sitä olenkin ahkeroinut tehdä.

11 Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin häntä julkisesti, koska häntä vastaan oli esitetty syytöksiä. 12 Sillä ennen kuin Jaakobin luota oli tullut muutamia miehiä, hän oli syönyt yhdessä pakanoiden kanssa, mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja, 13 ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen muutkin juutalaiset, niin että heidän ulkokultaisuutensa tempasi mukaansa Barnabaankin. 14 Mutta kun näin, etteivät he vaeltaneet suoraan evankeliumin totuuden mukaan, sanoin Keefaalle kaikkien edessä: "Jos sinä, joka olet juutalainen, noudatat pakanoiden tapoja etkä juutalaisten, miksi pakotat pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja?"

15 Me olemme luonnostamme juutalaisia emmekä pakanasyntisiä. 16 Mutta koska tiedämme, ettei ihmistä julisteta vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, mekin olemme uskoneet Kristukseen Jeesukseen, että meidät julistettaisiin vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska mitään lihaa ei julisteta vanhurskaaksi lain teoista. 17 Mutta jos meidät itsemmekin on havaittu syntisiksi tavoitellessamme sitä, että meidät julistetaan vanhurskaiksi Kristuksessa, onko sitten Kristus synnin palvelija? Ei ikinä! 18 Sillä jos uudestaan rakennan sitä, minkä olen hajottanut maahan, osoitan olevani lainrikkoja. 19 Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, jotta eläisin Jumalalle. 20 Olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, mutta elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa, ja minkä nyt elän lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan, häneen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni. 21 En tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on lain kautta, silloin Kristus on turhaan kuollut.